Sunday, January 8, 2012

Patagonia del 8, tillbaka till byn

Harmitti. Ja ihan isolla V:llä. Mä en oo kauheen hyvä häviäjä enkä oo tottunu pakittamaan. Varsinkaan reitiltä jota topo suosittelee ”perfect choice for a first climb in the area.”

Jos meillä vaan olis ollut topo. Tai oltais lähdetty aikaisemmin liikkeelle. Tai oltais kiivetty Guillot. Jos vaan halkeamat ei olis ollut jäässä. Tai meillä olis ees ollu kevyemmät reput...

Vaikka homma tuntu kusevan vähän joka osa-alueella, yritin selitellä itselleni, että jos edes joku näistä olis menny oikein, me oltais hyvinkin voitu topittaa. No, jos jotain hyvää pakeista pitää hakea, niin ainakin niistä voi oppia jotain. Silloin kun kaikki tuntuu sujuvan, tulee harvemmin mietittyä, olisiko homman voinut hoitaa jotenkin järkevämmin.

Uutta yritystä ei kuitenkaan tehnyt mieli edes miettiä. Lähinnä teki mieli polttaa kamat ja lähteä takaisin Pichilemuun surffaamaan. Siellä ei lähde henki vaikka ei osaiskaan. Ainakaan jos malttaa pysyä siinä rannalla missä turistit käy iltauinnilla.

Kuitenkin me päätettiin jättää kamat Piedra Negraan, sillä vielä typerämpää olis kantaa ne takasin El Chalteniiin. Eiköhän tässä kuitenkin vielä jotain kiivetä ja jos kamat jätetään tänne,  niin onpahan ainakin kevyempi haikki takaisin kylään. Ja toisaalta, mikä vieläkin tärkeämpää, ens kerralla lähestyminen ei oo yhtä raskas.

Itse asiassa kun asiaa rupesi enemmänkin miettimään, ei ne jäiset halkeamat tai topottomuus olleet muita kuin hyviä tekosyitä. Okei, oltais me varmaan topattu jos olis ollut topo mukana tai paremmat olosuhteet, mutta toppia tai ei, musta tuntu että tää peli oli hävitty jo ennen ku edes noustiin teltasta.

Ensinnäkin se haikki. Se oli aliarvioitu sekä pituuden, ajan että raskauden osalta, ja lopputulos oli se, että mä olin ihan loppu jo kun päästiin bivipaikalle. Toinen virhe oli se, ettei me syöty kunnolla. Me vedettiin pastat illalla kl 18, mutta todennäköisesti nukahdin vasta joskus 23 aikoihin. Oli ihan hemmetisti järkeä pyöriä sängyssä nälissään. Ne reittieväät oli taas oma lukunsa, neljä 25 g myslipatukkaa ja kaksi enugeeliä? Oikeesti, mähän syön normaalisti enemmän kun katon jakson Family Guyta.

Seuraavana aamuna herättiin hostellista ja katsottiin säät. Uusi sääikkuna oli ikävästi tulossa. Jos meinattiin ehtiä siihen, pitäisi lähteä takaisin vuorille jo seuraavana aamuna. Arvatkaapa paljonko kiinnosti.


 Grillilihalla on hyvä lohduttautua


 Joel, Anders & Anu


 Meikä sai vähän silmää paikallisilta


Hyvää keliä tulossa, takas vuorille