Chilen surffipääkaupunki. Niin ainakin joka kadunkulmassa lukee. Pichilemua on muutenkin hehkutettu vähän joka paikassa, ja kieltämättä ensinäky on aikamoinen. Rauhallista pikkukaupunkia ympäröi hiekkaranta, johon murtuvat aallot kuuluvat hotellihuoneeseen saakka. Rannalta löytyy useita surffivuokraamoita, mutta jotenkin mua alkoi epäilyttää. Missä kaikki projätkät on?
Jos oikeasti puhutaan yhdestä Etelä-Amerikan parhaasta surffipaikasta, voisi kuvitella, että siellä on muutama Pedrokin vedessä. Nyt ranta-aalloissa polskutteli alle kymmenen aloittelijaa, jotka yrittivät epätoivoisesti saada puolen metrin aaltoja kiinni. Eikä kyse ollut pelkästään aaltojen koosta tai surffaajien taidoista, vaan siitä, että aallot olivat yksinkertaisesti huonoja. Ne olivat hitaita, murtuivat miten sattuu, eivät pysyneet muodossa pitkään jne. Samaa paskaa mitä Poriin tulee kun tuulee 15 m/s.
Ensimmäisen päivän jälkeen olin vakuuttunut siitä että tässä kusi jokin muukin kuin mun surffitaidot. Netistä löytyi tietoa paikasta hieman molempiin suuntiin. Osassa hehkutettiin, toisissa sanottiin suoraan että paikka on ”for super-beginners”. Lopulta selvisi, että varsinainen laatusurffaus on ihan eri rannalla, n.7 km päässä. Siellä taas ei ollut surffivuokraamoita tai mitään muutakaan, kivikkoinen ranta ja isoja aaltoja. Vaikka mä periaattessa tykkään kun on vähän do or die-meininki, sain ihan tarpeeksi kun katselin parempien surffaajien taistelua rantakivikossa. Mutta niille jotka osaa, paikan nimi on Punta de Lobos ja paikan päälle pääsee helposti ottamalla taksin kylästä.
Pichilemun kylä oli Santiagon jälkeen mahtava paikka, ja olisi sitä vaikkei surffaus kiinnostaisikaan. Hiekkarantaa ja aurinkoa ilman englantilaisia turisteja tai tulipallonpyörittelijöitä. Vaikea olla tykkäämättä.
Hotellin sisäänkäynti. Nettivarausta tehdessä mainittiin että ainostaan yksi huone on jäljellä, joten kannattaa kiirehtiä! Käsittääkseni olimme ainoat asukkaat koko paikassa.
No väliäkö sillä kun etupihalta avautuu tälläinen maisema
Pichilemu
Surffivuokraamo
Pantomiimisurffaajat
Paskaa aaltoa
Punta de Lobos
Pedro rantakivikossa
Sinne meni
Kyllä niitä jotkut sai kiinnikin
Score!
Anu ja aalto
Anu ja kangaskauppa
Anu ja pirtelöbaari
Kaupunkinäkymää
Lähiötaidetta
Myös Chilessä pidetään kadunvarsilla penkkejä
Pepsin huippuvuosista on aikaa
Tää oli kyllä niin läppä. Viimeksi tilasin pihvin kanssa salaatin ja valitsin kurkkusalaatin, jolloin salaatti oli tasan sitä kurkkua. Noh, tällä kertaa pistin pesoja haisemaan ja tilasin hieman kalliimman version, johon kuului kuvassa näkyvä "salaattimix"
Pisco sour! Chilen kansallisjuoma. Tätä löytyy joka ravintolasta, joskin muuhun hintatasoon nähden niin kallista että kannattaa hakea iso pullo lähimarketista.
Päivän kulttuuriannos, paikalliset kulkueessa
Käsittääkseni tässä juhlittiin neitsyt Mariaa, Chilehän on vahvasti katolilainen maa. Pappien puhetta tykitettiin suht kuuluvasti auton katolta.
Kulkueen lopussa Pedrot kansallistamineissa
