Saturday, November 1, 2008

Våt Dröm


Ruotsin teknokulttuuri on yllättäen kehittynyt juuri siihen toiseen suuntaan, eli essojen syömiseen ja perseen heiluttamiseen. Topostakaan ei teknoreittejä meinaa löytyä millään. Ainostaan yksi 15m pyllistys löytyy, joka sekin on ilmeisesti enemmänkin drytool-reitti. Kysyin asiaa paikallisilta staroilta jotka eivät ensin oikein ymmärtäneet, mitä tekninen kiipeily on, mutta lopuksi sanoivat vain että jos täällä on negatiivisia halkeamia, on ne luultavasti jo chipattu helpommiksi sporttireiteiksi.

Elokuinen Blåberget-visiitti kuitenkin paljasti että boulderjampat yrittivät kusettaa ja täällä on kalliot pullollaan negatiivisia hiushalkeama. Täydellisiä teknolinjoja, mutta ehkä hieman liian vaikeita vapaareiteiksi. Tai riippuu tietty jampasta. Tai siitä miten paljon jaksaa porata uusia otteita.

Pari päivää sitten lähdin Blåbergetin Lilla Väggenille vasara tanassa. Lilla väggen on nimestään huolimatta Olhavan korkuinen, n 300-400m leveä seinä, jota koristaa useampikin julmetun kokoinen katto.

Ja siellähän niitä neitseellisiä mikrohalkeamia oli edelleenkin rivissä. Vaikka lämpötila oli pakkasen puolella, kallio valutti edelleenkin ja ensimmäiset 8 metriä kalliosta oli täysin jään peitossa. Hakkasin jäät pois ja aloin rakentamaan ständiä. Se osoittautuikin yllättävän vaikeaksi, mutta sain lopulta ihan tyydyttävän viritelmän. "Todennäköisesti pitää, mutta parempi jos ei tipu" -tyylinen ratkaisu.

Ensimmäiset viisi muuvia olivat peckereillä ohuessa hiushalkeamassa, ja sen jälkeen yksi kiila, taas peckeri ja sitten sainkin jo pari pommia camua. Tästä alkoi negatiivinen osuus, 30 metriä aivan uskomattoman hienoa teknoa! Pieni miinus oli jäätävä vesi, jota valui koko ajan jostain kauluksesta sisään, mutta mitä korkeammalle mentiin, sitä kuivempaa kivi oli. Suurin osa negatiivisestä osuudesta oli helppoa A1-kruisailua, mutta lopuksi tuli muutama hieman tiukempi peckerimuuvi peräkkäin. Ihan mahtaa tehdä herkkiä muuveja negalla kun on 40 m tyhjää alla ja voi huoletta ottaa vaikka 15 metrin pannut.

Hieno reitti tuli ja oli vieläpä monipuolista teknoa. Peckereitä asensin 12, hakoja ehkä 7 ja loput oli kiiloja/camuja. Vettä valuva hänkki sai nimekseen "Våt Dröm" ja vaikeutta varmaankin A2 verran.

Huomenna mennään kiipeämään jäätä, toivottavasti putoukset on jo kuosissa!