Jeps, maanantaina alkoi avoimen yliopiston ruotsin kurssi. Jatkokurssille ei tullut tarpeeksi osallistujia, joten päädyttiin "parempi kuin ei mitään" -ratkaisuun. Ja istuttiin kaksi tuntia harjoittelemassa esittäytymistä ja kotimaan kertomista. Päästiin muuten ihan hyvin kärryille.
Mutta tuli siellä ihan uusiakin asioita. Aakkoset esimerkiksi eivät olekaan ihan sitä miltä näyttää. "u" on oikeasti "yy" ja y on oikeasti "jyy". Ja "han kör bil" lausutaan "han schöör biil". Unohda siis yläasteen "tsöör" heti! (Eipä sillä, aika tehokkaasti sitä on unohdettukin, kuten Sakun edellisestä viestistä voi päätellä!)
Kaikkein parasta antia kurssilla lienee kuitenkin muiden ulkomaanelävien tapaaminen. Opettajan (!) lisäksi me ollaan ainoat suomalaiset, ja muut kymmenkunta oppilasta ovat sitten ties mistä. Aika monet ovat olleet täällä jo jonkin aikaa, ja ymmärtävät kieltä jo joten kuten. Ei kuitenkaan thaimaalaistyttö, jolle tuotti vaikeuksia jo länsimaisten aakkosten tavaaminen. Numeroista etenkin fyra näytti hänestä joka kerta tuulalta. Yhtenä harjoituksena oli toistemme nimien kysyminen ja tavaaminen, ja sepä ei ollutkaan helppo homma kun toinen osaa kirjoittaa nimensä vain thaiksi...
Kurssilla on myös englantilainen Sam, joka on perheineen muuttanut Umeåån ("Ymeo") nelisen kuukautta sitten. Englanti ei kuulemma ole hyvä paikka kasvattaa lapsia, ja uusi asuinpaikka oli löytynyt kartan ja neulan avulla. Ihan rohkea veto! Nyt hänellä on kova into oppia kieltä, jotta saisi töitä täältä. "Fyra" kuulosti muuten Saminkin suusta hauskalta, siitä tuli "fyyla" koska "I can't say the Swedish 'all'!"
Eilen oli toinen ruotsin tunti, jonne menin yksin kun Saku paineli pitkin Norrlandia kallioiden perässä Laurin kanssa. Sekä thaityttö että Sam olivat tehneet kotiläksyt hyvin, ja päästiin jo harjoittelemaan en- ja ett-sukuisia sanoja! Jo parin viikon päästä opitaan kuulemma sanomaan substantiivit myös määräisessä muodossa... Joo, kuulostaa kieltämättä vähän turhauttavalta viisi vuotta ruotsia opetelleelle (Sakulla kymmenen vuotta!!). Mutta toisaalta puhetaito ja varsinkin täkäläinen ääntämys on meilläkin aika lapsenkengissä, ja tuolla ei ainakaan ole isoa kynnystä avata suutaan. Ehkäpä sieltä voi sitten ponkaista vähän vaativampiinkin keskusteluihin!
