Blåbergetille ei talvisin aurata tietä, joten siellä urostelut on käytännössä hoidettu ennen ensimmäisiä kunnon lumisateita. Eli ennen ku sinne on ehtiny tulla jäätä. Muutaman valokuvan perusteella oon ymmärtänyt että varsinkin Lilla Väggenillä olisi jäätä ja mixtaa tarjolla.
Ainoa ongelma olikin 4,5 km lähestyminen, jota varten hommasin Ruotsin armeijan laatusukset. Ja niiden käytettävyydestä vois sen verran sanoa, että jos hurrit joskus hyökkää Suomeen, ni ne ei oo talvella hyökkäämässä.
Itse asiassa Kallen armeijasukset oli mallia "White Flash", joiden nimi tulee siitä että niillä on niin ketterä liikkua lumisessa metsässä. Mä en tiedä että onko Kalle sit vaan liian läski vai mikä siinä kusi, mutta eihän raukka pystyny tulee ees mun tekemää latua pitkin ku se uppos niiden salamasuksiensa kanssa.
No joo, alkumatkaan (3,5 km) isolta tieltä Blåbergetin parkkikselle meni 45 minuuttia. Ei paha, mut se olikin hyvää tietä. Sen jälkeen Lilla Väggenille (1 km) lumihangessa toiset 45 minuuttia.
Eli olihan siinä hiihtämistä, mutta oli siellä sitä jäätäkin. Kuvat kertonee enemmän.
Ainoa ongelma olikin 4,5 km lähestyminen, jota varten hommasin Ruotsin armeijan laatusukset. Ja niiden käytettävyydestä vois sen verran sanoa, että jos hurrit joskus hyökkää Suomeen, ni ne ei oo talvella hyökkäämässä.
Itse asiassa Kallen armeijasukset oli mallia "White Flash", joiden nimi tulee siitä että niillä on niin ketterä liikkua lumisessa metsässä. Mä en tiedä että onko Kalle sit vaan liian läski vai mikä siinä kusi, mutta eihän raukka pystyny tulee ees mun tekemää latua pitkin ku se uppos niiden salamasuksiensa kanssa.
No joo, alkumatkaan (3,5 km) isolta tieltä Blåbergetin parkkikselle meni 45 minuuttia. Ei paha, mut se olikin hyvää tietä. Sen jälkeen Lilla Väggenille (1 km) lumihangessa toiset 45 minuuttia.
Eli olihan siinä hiihtämistä, mutta oli siellä sitä jäätäkin. Kuvat kertonee enemmän.
Urpot hiihtämässä
Anukin tuli mukaan. Jotta jääkiipeily olisi miellyttävää, otti rouva mukaan makuualustan, kahvia ja suklaata. Ja ikään kuin pelatakseen varman päälle, jätettiin hakut, raudat ja jääkengät kotiin.
Äärihiihtoa
Stora väggen huurteessa
Lilla väggenkin oli valkoisena
Niin ja oli siellä sitä jäätäkin
Puikko vähän lähempää
Meitsin teknolinjakin oli aika päheessä mixtakunnossa
Alun ja lopun vaikeimmat osuudet oli jään peitossa, ja keskellä näkyvä halkeama oli muistaakseni ainakin teknotessa helpoin kohta
Kalle puikon kyljessä. Rehellisyyden nimissä pitää mainita, että Kalle viihtyi puikossa tasan sen aikaa että saatiin kuva.
Meikällä eka kerta jäällä parin viikon tauon jälkeen. Lukottaminen sattuu edelleen, mutta ainakin yläköydessä helppo jää tuntuu kulkevan.
Puikko vähän lähempää. "Käsi kipeä" oli enemmän kuin tervetullut tekosyy.
Puikon kyljessä, yläosakin näyttää olevan ihan taakia kamaa.
Kalle vasemmanpuoleisella putouksella
Puussa lämmittelyä