No, lyhyestä virsi kaunis: Turpaan tuli ja niin monella tavalla ettei sitä oikein edes tajunnut kun vasta kotimatkalla. Vitosen reitillä jouduin klippailemaan viereisen reitin pultteihin kun ei muuten uskaltanut mennä, useammalla kutosen reitillä jätin kamat seinään ja laskeuduin alas, koska ylös ei uskaltanut/päässyt (edes teknoamalla).
Edes tiheästi pultattu kutosen pieni katon ylitys ei onnistunut. Kun lukuisten pannujen ja erilaisten french-free tekniikoiden saattelemana hinasin itseni ankkurille, olin aika valmis vaihtamaan lajia. Mikäli hurrit osaisi käyttää liimapultteja, olisin ottanut pakit jo kolmannelta pultilta.
Ai niin, kokeilin mä yhtä tiukempaakin reittiä. Kyseinen 7b/c:n sporttihässäkkä tyssäsi luonnollisesti ensimmäiseen pulttiin. (kruksi oli varsin selkeästi topissa.) Ja siitä 8a-kattohalkeamasta sain ihan tarpeeksi jo kun seurasin Jonaksen räveltämistä.
Stugunista tuli aika paljon mieleen Rösås. Reitit on likaisia, ja varmistukset huonoja. Oikeastaan paikassa ei ole Rösåkseen verrattuna muuta hyvää kuin Östersundin kiipeilyseuran mökki, jonka saa vuokrattua muutamalla eurolla.
Että mukava paikka. Suosittelen erityisesti niille jotka pitävät Ruotsin greidausta pehmeänä.














