Saturday, March 13, 2010

En bra dag

Viime aikoina kaikki on mennyt suhteellisen putkeen. Borgahällanin jälkeinen boulderreissu oli taas yksi vitsi; mitään en päässyt ja aurinkoinen keli vaihtui tietysti vesisateeseen. Sitten tietokoneen kovalevy laukesi, minkä seurauksena muutama valokuva, kiipeilyleffat, ja no, kaikki mahdolliset tiedostot mitä on vuosien varrella koneella tehnyt, hävisivät. Hauskinta tietysti on se että ostin pari viikkoa siitten oikein erillisen back-up kovalevyn, mutta ajattelin etten tarvitse back-up-kopsuja muusta kuin valokuvista ja popista.

Nyt jälkikäteen ajatellen, esim My Documents olisi voinut olla ihan kiva säilyttää. Ja vaikka Blåmannenin video. Ja ne "Mitä mukaan"-listat! Sekin tuli selvitettyä että se back-up ohjelma ei varsinaisesti itsestään ota back-up kopsuja, vaan se pitää aina erikseen laittaa kopioimaan. Tai olisi pitänyt.

Pientä ärtymystä on siis ollut ilmassa ja treenit sujuneet mahtavasti "a muerte"-hengessä. Perjantai oli kuitenkin taas niitä päiviä, jolloin helpommalla pääsisi kun nappaisi aamupalaksi haulikon suuhun.

Koskapa jääkaapissa ei ollut sitä haulikkoa, otin jogurttia ja mysliä ja lähdin iloisin mielin jäätä kiipeämään. Ai niin, paitsi että ensin pitäisi katsastaa auto. Nyt oli ensimmäistä kertaa sellainen autokin että sen voisi saada heittämällä läpi.

No katsastaja potki renkaita samalla kun itse yritin suunnitella päivän lähetyslistaa, Maltbrännanilla oli nimittäin hieno drytool-reitti, jota pitäisi vähän käydä muuvittelemassa.

"Tuus vähän kattomaan tätä sun autoa" huusi katsastaja, mikä ei ikinä voi tarkoittaa mitään hyvää. Jaa, molemmat etujouset poikki. Nättiä. "Jag talar inte svenska" ei taaskaan auttanut ja katsastusmies iski tuulilasiin ison "Ajokiellossa" -tarran.

Hyvinpä lähti päivä käyntiin. Pienen säädön jälkeen saatiin hinausauto ja Fordi korjaamolle. Onneksi Jääkiipeilijä-Kallelta löytyi auto ja päästiin viimeinkin kohti Maltbrännania.

Maltbrännanilla kiipeisin ensin perusputouksen Kallen kakkosena (joka muuten oli Kallen ensimmäinen liissitön liidi ever!) ja siirryin draikkalinjan kimppuun. Reitti ei ole mikään jättiläinen, ehkä 10 metriä korkea, mutta jyrkkä. Aluksi muutama muuvi herkistelyä, sitten otteet paranevat ja loittonevat. Lopussa oleva katon ylitys on törkeen hieno; pari figure-4 peräkkäin ja sitten herkkä toppaus sammaleista släbiä pitkin. Tietysti niin että jalat roikkuu vielä jossain ilmassa. Kantapiikit vois olla tuossa aika kova sana.

Topissa oleva kasvillisuus ei ollut kuitenkaan jäätynyt ja mukavien sammal-placementtien sijasta hakuilla saikin raapia sileää graniittia. Pakkohan sitä toppia oli kuitenkin treenailla ja figure-treenit päättyivät siihen että olkapää lähti sijoiltaan. Onhan se ennenkin mennyt, mutta aina niin että se muljahtaa heti takaisin. Nyt kävi toisin. Olkanivel lähti kolostaan ja kääntyi sellaiseen asentoon ettei se päässytkään enää takasin. Sattuu muuten ihan huolella. Aikani taisteltuani nivel muljahti takaisin koloonsa, mutta sen päivän (ja lähitulevaisuuden) kiipeilyt oli siinä.

Kun kiipeilystä tai varmistamisesta ei oikein tullut mitään niin päätettiin käydä katsomassa vielä muutama lähikallio. Lähestyminen oli yllättäen pieni ongelma, sitä lunta on edelleenkin ihan reilusti. Kallella on tietty lumikengät ja yritettiin tehdä niin että mä seuraan sen tekemiä jälkiä. No eihän siitä mitään tullut. Ilman lumikenkiä sitä on jatkuvasti vyötäröä myöten lumessa ja liikkuminen hitaamman puoleista. Niinpä meitsi otti pakit ja Kalle kävi tutkimassa kallion.

Ja hyvältä kuulemma näytti. Löytyy 90 asteista jäätä 30-metrisen puikon verran! Lisäksi kallio on pientä hänkkiä ja parhaimmillan n. 40 metriä korkea ja 200 metriä leveä. Kallion halkaisevat diagonaalisti menevät halkeamat, jotka voisivat olla suhteellisen hienoja trädilinjoja kesällä!

Että tekemistä löytyisi kun vain saisi käden taas pelittämään. Ja auton korjaamolta... Pitää vissiin ruveta harrastamaan jotain core-hommeleita ni olis ainakin jenkkakahvat kunnossa siinä vaiheessa kun pääsee taas kiipeilemään.


Onpas hieno boulderointikeli!


Ja naps! aurinko pilvessä, vesisadetta odotellen...


Maltbrännan


Uusi kaltsi! (jonne ei ilman lumikenkiä ole asiaa)