Finaali järjestettiin hieman perinteisestä poikkeavalla tavalla. Yksi reitti, kaksi finalistia ja kuusi minuuttia kiipeilyaikaa siten että ensin toinen kiipeää kaksi minuuttia, sitten vaihdetaan ja toinen voi väijyä toisen puuhastelua. Tällaisia kahden minuutin settejä kiivetään yhteensä kolme ja se kumpi on päässyt pidemmälle voittaa. Sama reitti oli myös naisille, osittain laiskuuden takia, osittain sen takia ettei ollut mitään käsitystä tuleeko kisoihin 6c:n vai 7c:n tasoisia mimmejä. Finaalireitti oli kuitenkin tehty niin että ensimmäiset viisi metriä oli suht helppoa, ja sen jälkeen reitti vaikeutui pikkuhiljaa. Tai tämä oli ainakin tarkoituksena.
Hommahan lähti kusemaan jo siinä vaiheessa kun selvisi että karsintojen jälkeen yhteensä neljä parasta miestä oli saanut kaikki saman pistemäärän. Nättiä. Finaali vedettiinkin sitten niin että kaikki neljä vuorottelee, tosin itellä alkoi tulla ministi paineita sen suhteen jos useampi pääsee samaan otteeseen. Olin vähän ajatellut että silloin voittaja ratkaistaisiin karsintojen perusteella...
No, ensin oli naisten finaali. Naisilla oli onneksi hyvä pistejakauma ja saatiin finaaliin kaksi parasta. Anu oli karsintojen toinen ja Nanna ykkönen. Anu aloitti ja sai joku viisi muuvia tehtyä. Sitten tuli Nanna ja veti muuvin pidemmälle. Seuraavalla vuorolla Anu veti samaan ja katsomo sai nauttia kunnon kissatappelusta. Loppujen lopuksi mimmit saivat finaalista samat pisteet, joten Nanna voitti karsintojen perusteella.
Sitten olikin miesten vuoro. Finaaliin pääsivät Jonas, Anders, Micke ja Tovo. Ensin aloitti Jonas ja kiipeily näytti kiusallisen helpolta, muutama metri jäi kuitenkin vielä topista... Sitten Anders lähti yrittää. Ja taas mentiin ärsyttävän lähelle toppia. Heti tippumisen jälkeen Anders kokeili jäljelle jääneitä otteita ja ne meni sen verran heittämällä että alko pieni tuskanhiki nousee otsalle. "Nonni, kohta näät ku nää pari seuraavaa flässää sun finaalireittis" kuului katsomosta. Damn, olin kuvitellu että se katto vastais jotain 8a+/8b:n köysireittiä mutta ei se nyt ihan siltä näyttänyt. Noin niinku järjestäjän näkökulmasta ei meinaan oo ihan kauheen hyvä juttu jos kaikki kiipee reitin.
Andersin seuraavalla yrkällä homma jäi vain pari muuvia topista. Micke pääsi vielä plussan verran pidemmällä, mutta loppujen lopuksi tilanne oli se, että yhtään toppausta ei nähty. Ehkä vähän harmi, mutta toisaalta ennemmin noin kuin että useampi olis topannu. Itse asiassa pistejakauma oli aika täydellinen: 18, 18-, 16-, 15-. Miesten voittajaksi julistettiin siis Micke ja Speedomies pääsi keskittymään eftertävlingeihin.
















Eftertävlingen... Humaltuneita ruotsalaisia on yllättävän vaikea saada vääntämään kättä. (kasvot peitetty yksityisyyden suojaamiseksi)