Kuukausi sitten käytiin Rasta-Jocken kanssa kokeilemassa kyseistä linjaa ja mahtavahan se oli. Sileän seinän poikittain leikkaava halkeama oli järjettömän pumppaava ja pitkä, mutta periaatteessa mahdollisuuksien rajoissa. Viime viikolla kävin sitten Andersin kanssa uudelleen kokeilemassa ja reitti alkoi tuntua siltä että olisi menossa jos vaan oppisi muuvit ulkoa. Vaikeudeltaan ja luonteeltaan vastasi pitkälti Niemiselissä olevaa E-typea (7c), paitsi että luonnollisilla varmistetaan.
Viikonloppuna Umeå klätter- och högfjällsklubb järjesti perinteisen kiipeilytapaamisen Blåbergetillä. Rasta-Jocke sai houkuteltua mukaan ilmaisella kaljalla ja makkaralla. Mukaan saatiin myös pari viikkoa sitten Sundsvalliin muuttanut Heikki.
Säät eivät näyttäneet suosivan ralleja. Lauantaina maa oli edelleen sateen jäljiltä märkä, mutta lähdettiin silti ajelemaan kohti Blåbergettiä. Olishan siellä ainakin sitä ilmaista kaljaa.
Aamupäivällä ajattelin skipata märät lämppärit ja keskittyä kuvien ottamiseen. Anu saittasi Stora Väggeniltä Steneldin (5+) ja Heikki Skiljelinjenin (6+). Hienoja reittejä molemmat, mutta ajattelin silti säästellä voimia Rasta-Jocken projektiin. Ja tulipahan nyt kerrankin otettua kuvia.
Päivällä nähtiin Fredrik ja kuultiin että Rasta-Jocke oli aamulla kiivennyt projektinsa! Mahtava homma! Olinkin hieman toivonut että Rastapää kävisi kuivaamassa otteet ja laittamassa tikkimerkkejä seinät täyteen. Första färden(7-) sai toimia lämppärinä ja sitten vaihdettiin seinää. Tarkoitus oli viritellä köysiä ja laittaa Anu jumaroimaan kameran kanssa ylös. Päivä oli kuitenkin hurahtanut nopeasti ja valoisaa oli enää hetki jäljellä. Parempi vaan ottaa saman tien kunnon yrkkä.
Kiipeily sujui käsittämättömän huonosti, jostain syystä olin tunkenut reitille tarvittavat kiilat ala-ankkuriin ja muutenkin muuvit olivat hämärän peitossa. Sain kuitenkin kiivettyä ensimmäiset parikymmentä metriä ja pääsin hyvään lepoon. Molemmille käsille täydelliset jammit! Reittiä oli jäljellä enää ehkä seitsemän metriä, mutta nyt varsinainen kiipeily vasta alkoi. Otteet olivat periaatteessa hyviä listoja tai sormijammeja, mutta jaloille ei saanut painoa ja seinän jyrkkyys aloi tuntua ikävästi haukkarissa. Päätinkin pelata varman päällä ja jätin viimeisen varmistuksen laittamatta. Siinä säästää kummasti paukkuja kun ei jää yhden käden varaan selailemaan räkkiä. Pitäis varmaan duunata sellainen Didier-tarrasysteemi.
Kiipesin kruksin ohi ja ehdin hetken jo juhlia, kunnes tajusin ettei loppuun saa enää mitään varmistuksia. Edellinen palikka oli neljä metriä sivussa ja vielä olisi muutama metri kiivettävää. Ankkurille nousu ei ole ihan helppo, edellisellä kerralla olin tippunut siitä kolmasti. No, näköjään sitä sitten kiipeää paremmin kun ei oikeasti halua tippua.
Sitten olikin vuorossa palkintojen jako eli ilmaista olutta!! En pysty sanoin kuvailemaan pettymystäni kun selvisi että olut ei ole ainoastaan folköliä, eli ruokakaupoissa myytävää 3,5% olutta, vaan jotain vieläkin hirveämpää, 2,8% litkua. Myöskin Heikki oli järkyttynyt. Tämänkö takia sitä on istuttu neljä tuntia bussissa?
Järjettömän kusihädän vastapainoksi illasta seurasi jotain hyvääkin; aamulla oltiin iskussa ja lähdettiin hyvissä ajoin kiipeilemään. Anu halusi kiivetä Ikaroksen(6-) ja itse kävelin kallion päälle ottamaan kuvia. Sitten siirryttiin Övre väggenille missä odotteli useampikin hieno linja. Matkan varralle tikattiin Heikin kanssa lyhyt ja ytimekäs "He e' bara och klätter"(7-).
Övre väggenillä oli kunnon on-sightauskisat. Heikki kiipesi Fenixin (6+) Anu Snippin (6) ja itse ryssin Lambda 387:n (7+) Mahtavia reittejä kaikki. Myöskin muilla tuntui kiipeily kulkevan, Jonas teki toistonousun År av ensamhetiin (8-/7b). Reitti oli ollut 16 vuotta toistamatta, ilmeisesti greidi hieman tiukemmanpuoleinen.
Oli kyllä mahtava viikonloppu, ruotsalaiselle oluellekin pystyy jo nauramaan.
Blåberget alkavassa ruskassa
Anu ja Steneld
Reitin toinen kp kulkee hienossa dihedraalissa
Väsynyt on-sightaaja ja old school varmistus
Ruotsalaiset saamassa kunnolla piiskaa
Ikaros
Väliständillä viihtyy pidempäänkin, iso hylly ja pulttiständi
Heikki Ikaroksen tokalla kp:lla
Heikki käyttää camuja kuin kiinalaisia syömäpuikkoja, pysyisikö mies samasta syystä aina yhtä hoikkana?
Anulla taas saittikisa päällä, tällä kertaa Snipp
Jonas ja År av ensamhet
Speedomieskin osallistui saittikisaan, Första färden laittoi haukkarit hyvin tuleen
Rasta-Jocke reitillään Ingenjörs Söderströms irrfärd (c) Jonas Wiklund
Illalla lämmikettä piti hakea muualta kuin ruotsalaisesta oluesta
Makkaraa sentään oli
Heikki hajoilee bensakeittimen kanssa
