Maanantaina oli sellanen olo että alkais olla loman tarpeessa. Mä pidän yleensäkin maanantaisin lepopäivän, mutta tällä kertaa oli ennemminkin tarvetta treenipäivälle. Edellisten 11 päivän aikana 7 päivää kurssien pitämistä, mun kesäloma alkaa vahvasti muistuttaa työntekoa.
Tällä kertaa kurssilaisia tuli samalla viikolla Kiirunasta ja Helsingistä, ison maailman meininkiä. Ja jos jotku jaksaa ajaa yli 600 km kiipeilykurssille niin kyllähän sitä tietysti toivoo että ne olis tyytyväisiä kurssin jälkeen. Noita kiipeilyohjaajia kun olis saattanu Helsingistäkin löytyä. Toisaalta Kiirunan porukalla ei hirveesti ollut vaihtoehtoja, mä olin kuulemma lähin ohjaaja.
No, sama se. Pääasia että kurssien hinnat on kruunuissa, eurojen nykyarvolla kun ei Ruotsissa paljon juhlita. Itse asiassa euron heikkenemisen myötä on entistä enemmän tullut sellainen olo että Suomi on Ruotsille sama asia kuin Viro Suomelle. Virolaiset menee Suomeen tekemään raksahommia, vastaavasti suomalaiset menee Ruotsiin ja ruotsalaiset Norjaan. Norjalaisten ei tartte mennä yhtään mihinkään, niillä on ihan tarpeeksi massia. Toisaalta Virokaan ei ole tässä mitenkään alinta kastia, siellähän raksoilla pörrää puolalaiset.
Joo ei se Suomi tässä ketjussa ole mikään voittaja, mutta ihan hyvää keskitasoa.
Tällä kertaa kurssilaisia tuli samalla viikolla Kiirunasta ja Helsingistä, ison maailman meininkiä. Ja jos jotku jaksaa ajaa yli 600 km kiipeilykurssille niin kyllähän sitä tietysti toivoo että ne olis tyytyväisiä kurssin jälkeen. Noita kiipeilyohjaajia kun olis saattanu Helsingistäkin löytyä. Toisaalta Kiirunan porukalla ei hirveesti ollut vaihtoehtoja, mä olin kuulemma lähin ohjaaja.
No, sama se. Pääasia että kurssien hinnat on kruunuissa, eurojen nykyarvolla kun ei Ruotsissa paljon juhlita. Itse asiassa euron heikkenemisen myötä on entistä enemmän tullut sellainen olo että Suomi on Ruotsille sama asia kuin Viro Suomelle. Virolaiset menee Suomeen tekemään raksahommia, vastaavasti suomalaiset menee Ruotsiin ja ruotsalaiset Norjaan. Norjalaisten ei tartte mennä yhtään mihinkään, niillä on ihan tarpeeksi massia. Toisaalta Virokaan ei ole tässä mitenkään alinta kastia, siellähän raksoilla pörrää puolalaiset.
Joo ei se Suomi tässä ketjussa ole mikään voittaja, mutta ihan hyvää keskitasoa.
Blåberget alkaa olla turhankin tuttu © Markus Berg
Ohjaaja pirteänä heti aamusta © Markus Berg
Sormilukkoja © Markus Berg
Piissien laittoa yläköydessä
Eka liidi
NYT SITÄ ****N LÖYSÄÄ!
Myggornas herre 5 on lyhyydestään huolimatta ilmavaa kiipeilyä
Pannutreenejä Snipillä 6
Antti valmiina ensimmäiseen useamman kp:n reittiin
Till Ankin 4+ eka kp
Markus toisella kp:lla
Oho, köysi loppu kesken. Ja just jyrkimmällä kohdalla, jopas sattu.
Antin vuoro jatkaa
Yläosan likaiset sloupperit pistää mietteliääksi
Topissa on helppo hymyillä
Ja alas... Mun käyttämä European Death Knot ei saanut varauksetonta suosiota
Jaahas, alkaa vissiin satamaan © Anu Korosuo
Advanced toproping skills. Kuinka kiukutteleva kakkonen saadaan ylös © Anu Korosuo
Sateesta huolimatta kurssilaisilla tuntui olevan hauskaa. © Anu Korosuo
4 kommenttia:
Toi "topissa on helppo hymyillä" kuva ei aukea mulle millään. Oikeanpuoleinen kaveri on juuri tullut toppiin, vasemman puoleinen tyyppi varmistaa reverso/guide tyyppisellä vehkeellä(joka on ankkurissa kiinni liidiköydellä??). Juuri toppiin tullut kakkonen on puoliköysien lisäksi jollain kolmannella köydellä kiinni jossain? Lisäksi varmistaja ei ole sitonut itseään ankkuriin siansorkalla suoraan valjaissa olevasta köydestä vaan jotenkin erikseen valjaissa olevaan jatkoon liidiköydellä. Jotenkin toi hässäkkä ei aukea mulle, selvennätkö vai tarviiko tulla kurssille ihmettelemään?
Kakkosta varmistetaan ihan normaalisti atc:llä guide-moodissa. Kuvassa on näköjään lisäksi joku vanha fixiköysi mikä näyttää vähän siltä että se menisi kakkosen belaylooppiin.
Ykkönen on ankkurissa (puussa, n. 7m päässä) kiinni köydellä, joka on säädetty sopivan mittaiseksi siansorkalla (jatko belayloopissa, nopeempi hienosäätää kuin siansorkka siellä puun luona).
Ankkurin power-point on tehty köydestä ja laitettu sopivalle etäisyydelle varmistajasta. (Tosta on hyvä näkö- ja kuuloetäisyys kakkoseen, toisin kuin jos varmistais puun luota)
Luin ton sun viestisi nyt uudestaan. Eli sä ihmettelit sitä kun atc on kiinni ankkurissa liidiköydellä? Täähän voi tietysti kuulostaa oudolta, varsinkin jos on KTO-kurssi just käytynä, mutta pitkillä reiteillä ankkurit tehdään usein liidiköydellä. Esim silloin jos varsinainen ankkuripiste (esim puu) on kaukana siitä mistä halutaan varmistaa, tai jos kaikki slingit on loppu muuten vaan. Eihän sinne oikein ole järkeä erillistä staattista köyttä roudata ankkureita varten.
Silloin jos varmistaa kauempaa, niin kannattaa laittaa itsensä kiinni sillain että on ennemmin pari metriä liikaa köyttä kuin että metri liian vähän. Ylimääräsen köyden kun saa helposti pois esim siansorkalla tai vaikka ihan umpisolmulla vaan. (ei tartte edes sitä sulkkaria). Samoin se varmistuslaite kannattaa tuoda lähelle, jos vaikkapa kakkoselle pitää antaa löytää tai jopa laskea.
Niin ja vaikka nää on kuvia kursseilta, ei nää ole mitään opetuskuvia. Kursseilla käydään paljon erilaisia tapoja läpi, ja jos tuntuu että on kovasti uutta asiaa niin ei ehkä kannata yhden kuvan perusteella (tai edes näiden selventävien kommenttien kanssa) alkaa matkimaan vaan käydä ihan oikeasti joku kurssi.
Joo, ei atc:n kiinnittäminen köydestä tehtyyn ankkuriin ole vieras ajatus. Mua vaan hämäs ankkurille menevien köyden strandien vähäinen määrä ja paikat mistä ne menee. Ankkuri on ilmeisesti yksi puu jossa slingi ympärillä eli itse ankkuriin ei varsinaisesti ole käytetty köyttä, ainoastaan sen tuomiseen lähemmäs reunaa? On sidottu liidiköysi ankkuriin niin että jää vielä riittävästi släkkiä palata hyvään varmistuspaikkaan ja kiinnitetty siansorkka/jatko yhdistelmällä köyteen ja samaan köyteen vähän ylemmäs overhandi johon atc guide? Ja tämä ei ole mitään saivartelua, alkoi vaan kiinnostaa miten toi on tehty kun en ole moista nähnyt.
Lähetä kommentti