Tuesday, July 28, 2009

Dolomiterna vol 3

Lisää kuvia, tällä kertaa tunnelmia Grossglocknerilta, Itavallan korkeimmalta vuorelta (Joka tosin ei ole kovin korkea...).


Grossglockner 3798


Ford-tiimi on parkkipaikalla hyvissä ajoin, 1h 20min aikaa tapaamiseen majalla. (parkkiksella kyltti että haikki majalle kestää jotain 3,5h)


Lähestymisessä joutuu nousemaan kilometrin verran korkeutta, mutta hyvää tietä/polkua


Vuorikiipeily on viileetä puuhaa


Sherpojen käyttö on olennainen osa vuorikiipeilyä


Nestetankkauksen tärkeyttä on vaikea ylikorostaa


Paulilla joku S/M-leikki menossa


Huiputusta edeltävänä iltana kamat on valmiiksi räkätty


Vuoren juurelle lähestytään jäätikköä pitkin


Tuomo, tuo pieni vuorenpeikko (Kurssin pomo)


Vuorikiipeilyä! Majalta toppiiin on vielä toinen korkeuskilometri kiivettävää


Varmistaminen tapahtui suurimmaksi osaksi running-belaynä


Enni puskee raivolla päälle


Reitti kulki enimmäkseen hienolla harjanteella


Tuomo pannutti lumiosuudella, mutta hyvä kun edes tunsi nykäystä kun olin sopivasti harjanteen toisella puolella. Aika falsetilla sitä aikuinen mies voi pudotessa huutaa.


Topissa!

Speedomieheltäkin toppiposeeraus onnistuu luontevasti, jostain syystä muut köysistön jäsenet näyttävät vaivaantuneilta


Ennin tiimi matkalla toppiin!


Edellinen porukka poistumassa "turistireittiä" pitkin


Turistireittikin oli yllättävän jyrkkä, ja vaikea varmistaa short-rope tekniikalla.



Takaisin majalla!


Majalla oli puu täynnä päitä, varmaan jotain kiipeilystaroja?


Ford-tiimi takaisin autolla!