Ekat itkupotkuraivarit kerkesin jo ottaa ennen kuin Walesin prinssi näytti oikean tekniikan ja luikerteli reitin nätisti ylös. "Kyllä siinä töitä joutuu tekemään mut en mä tiedä miten paljon sillä on kiipeilyn kanssa tekemistä..."
No pakkohan sitä oli perässä mennä. Oli kyllä aikamoinen vääntö, ensin taisteltiin oksennusta vastaan ja sitten ihan vaan yritettiin pysyä tajuissa. Siinä vaiheessa kun päästiin halkeamaan kokonaan sisään oltiin jo aika hämärän rajamailla. Onneksi oli huoltojoukot mukana! Pienen tankkaamisen jälkeen jaksoi taas luikerrella eteenpäin. Topissa oltiin aika hiljaista poikaa. Ehkä raskain kiipeilysuoritus mitä on ikinä tullut tehtyä.
Sunnuntaina kiivettiin vielä Ollin kanssa Seireeni, joka tuntui aika kävelylta Kirnuun verrattuna. Anukin oli sunnuntaina iskussa ja kiipesi Hopiavuorelta Säkkipillin.
Walesin prinssi esittelee kevään trendivärejä
Tyköistuvat spandexit paitsi näyttävät hyvältä, sallivat myös korkeita jalannostoja
Prinssillä on-sight-kisa käynnissä
Kirnu
Kunnon offari!
Ei kiipeily näytä maistuvan, vaikka kutosen camu on mukavasti yläpuolella
Kunnon offarikiipeilijän tuntee siitä että kädet hakeutuvat krimppeihin jatkuvasti
Offari vaihtuu chimneyksi, mutta silti hikeä puskee
Aika pieneen koloon sitä mahtuu
Liika vaatetus tosin ahdistaa speedomiestä
Vähän kalpean oloinen kaveri
Pitäisi varmaan syödä enemmän vitamiineja
Tässä vaiheessa alkaa jo vähän pilkkimään...
...ja sinne hyyty!
Onneksi varmistaja pysyi hyväntuulisena!
Tämän prinssin hymy ei niin vaan hyydykään
Onneksi huolto pelasi
Pari muuvia vielä...
Topissa väsy iski
Mukavasti on tullut taas väriä kasvoihin, tai ainakin otsasuonista päätellen verenkierto toimii
Hiljaisen oloinen kaveri
Pientä tankkausta ja sitten taas mennään
Anu ja Säkkipilli
Riskeläisessä illalla
Sunnuntaina on taas mieli virkeänä
Seireeni
Fat-O vetää heti perään helpon oloisesti
Olli on oppinut nopeamman "kuin puukolla selkään"-tyylisen camujen asennuksen
Anu Luhdissa...
Keeman vikat metrit
Pannut tuli, onpahan hyvä syy tulla vielä uudestaan!