Talvibulkkaus tarkoittaa sitä että syödään paljon, ja nimen omaan talvella. Ollaan reilusti läskejä, ja sitten keväällä taas laihdutetaan ylimääräiset pois. Kiipeilylehdissähän kerrotaan kevyenä olemisen eduista ja joo, jyrkillä sporttireiteillä se pitää ihan paikkansa, mutta uskaltaisin silti väittää että jopa sporttikiipeilijöiden ja boulderoitsijoiden kannattaisi tutustua talvibulkkauksen ihmeelliseen maailmaan. Seuraavaksi esitän nipun faktoja, jotka tukevat vahvasti talvibulkkausta. No, ei ne oikeesti mitään faktoja ole, enemmänkin mielipiteitä, mutta vahvoja sellaisia.
Ylimääräinen massa on kuin integroitu painovyö – Kyllä, monet maailmanluokan staratkin treenaa painovyön kanssa. Mutta helpompihan se ylimääräinen paino on omassa kehossa kuljettaa. Lisäksi tulee pidettyä huoli siitä että painovyö on aina mukana.
Nivelet pysyy paremmassa kunnossa – No täähän vähän taistelee Rock&Ice:n artikkeleita vastaan, mutta mä silti uskon, että keho voi paremmin kun sitä ei oo kuihdutettu äärimmilleen.
Pysyy terveenä – Laihoilla on huonompi vastutustuskyky. Terveenä pysyminen on kovan treenauksen peruspilari.
Syöminen on siistiä – No ei kait tätä tartte sen enempää selitellä.
Timmissä kunnossa pysyminen on henkisesti helpompaa - Ei tarvitse stressata koko vuotta painon kanssa.
Läskinä ei tuu kylmä – Eristettä ympärillä
Snägärillä ei saa niin herkästi turpaan - Ja jos saa ittensä tarpeeksi isoksi, voi alkaa itse haastaa riitaa.
Läskinä on helpompi nukkua kylmässä - Koska ei tuu kylmä, samoin pärjää pienemmällä makuupussilla, mikä voi olla jo ihan taloudellisestikin hyvä juttu. Makuualustankaan ei tarvitse olla kummoinen kun on sitä fylliä ympärillä.
Pitkillä reiteillä jaksaa paremmin – on vararavintoa.
Talvibulkkauksen kuuluisin nimi lienee John Dunne, joka on saanut paljon mainetta luomalla vaikutelman että läskinäkin voi vetää kovaa. Pitää kuitenkin muistaa että kaikki Dunnen kovat suoritukset on tehty ns. kesäkaudella, jolloin herra on ollut 20kg kevyempi.
Lopuksi voisi vielä sanoa, että jos harrastaa jääkiipeilyä tai alppihommia niin niissähän talvibulkkauksesta ei oo muuta ku hyötyä.
Ylimääräinen massa on kuin integroitu painovyö – Kyllä, monet maailmanluokan staratkin treenaa painovyön kanssa. Mutta helpompihan se ylimääräinen paino on omassa kehossa kuljettaa. Lisäksi tulee pidettyä huoli siitä että painovyö on aina mukana.
Nivelet pysyy paremmassa kunnossa – No täähän vähän taistelee Rock&Ice:n artikkeleita vastaan, mutta mä silti uskon, että keho voi paremmin kun sitä ei oo kuihdutettu äärimmilleen.
Pysyy terveenä – Laihoilla on huonompi vastutustuskyky. Terveenä pysyminen on kovan treenauksen peruspilari.
Syöminen on siistiä – No ei kait tätä tartte sen enempää selitellä.
Timmissä kunnossa pysyminen on henkisesti helpompaa - Ei tarvitse stressata koko vuotta painon kanssa.
Läskinä ei tuu kylmä – Eristettä ympärillä
Snägärillä ei saa niin herkästi turpaan - Ja jos saa ittensä tarpeeksi isoksi, voi alkaa itse haastaa riitaa.
Läskinä on helpompi nukkua kylmässä - Koska ei tuu kylmä, samoin pärjää pienemmällä makuupussilla, mikä voi olla jo ihan taloudellisestikin hyvä juttu. Makuualustankaan ei tarvitse olla kummoinen kun on sitä fylliä ympärillä.
Pitkillä reiteillä jaksaa paremmin – on vararavintoa.
Talvibulkkauksen kuuluisin nimi lienee John Dunne, joka on saanut paljon mainetta luomalla vaikutelman että läskinäkin voi vetää kovaa. Pitää kuitenkin muistaa että kaikki Dunnen kovat suoritukset on tehty ns. kesäkaudella, jolloin herra on ollut 20kg kevyempi.
Lopuksi voisi vielä sanoa, että jos harrastaa jääkiipeilyä tai alppihommia niin niissähän talvibulkkauksesta ei oo muuta ku hyötyä.
John Dunne - Talvibulkkauksen pioneeri
(c) GetOutdoors
The Jose - Suomalaisen talvibulkkauksen edelläkävijä
