Köysitöissä on se hauska puoli että kuulee hyviä kommentteja, esim. puuhaa seuraavilta eläkeläisiltä. Yleisimmät ovat varmaan "pelottaako", "menisitkö ite tonne" ja laskeutumisen jälkeinen "miltä tuntuu olla maan kamaralla?"
Pari päivää sitten porraskuilujen pesua oli seuraamassa kolmen hengen lapsiryhmä, jotka sinnikkäästi juoksivat rappusia pitkin seuraavaan kerrokseen, jotta pysyivät varmasti hyvällä jutteluetäisyydellä.
Lapsiryhmä: Onks toi kivaa?
Saku: No ei tietenkään, mähän pesen ikkunoita.
L: Niin mut jos ikkunanpesua ei lasketa ni onks kiva roikkua köydessä?
S: No ei sekään pidemmän päälle kovin mukavaa ole.
L: No mitäs jos sä heiluisit vähän, olisko se kivaa.
S: Tässä joutuu työnkin puolesta aika paljon heilumaan, ei tää oo oikeesti mitään siistiä hommaa, vai haluisitteko te tulla pesee ikkunoita?
L: JOOOOO!!!!!!
Hetken jo mietin että pitäiskin hakea parit valjaat lisää ja laittaa ne hommiin, jossain Kiinassa ei varmaan tulis ees sanomista. Alhaalla lapsijoukko oli tietysti vastassa. "Tervetuloa maan päälle!" "Miten sä pääsit tonne ylös?" "Miten sä saat sun köydet alas?"
Kyselytulvalle ei näkynyt loppua joten ehdotin että lapset lähtisivät häiritsemään työpariani toiseen rappuun. Lapset lähtivätkin saman tien ja pääsin rauhassa purkamaan köysiä. Siinä vaiheessa kun olin virittelemässä köysiä toisessa porraskuilussa lapset tulivatkin jo takaisin:
L: Hei! Sun työkaveri kiroilee!
S: Ai jaa, mitä se sano?
L: Se oli tosi ylhäällä, ja sitten sillä oli jotain ongelmia köysien kanssa ja se huusi että voi vittu.
S: No menkää sanomaan sille ettei saa kiroilla, ja sanokaa samalla että se on onneton tunari ja vois pitää vähän kiirettä että päästään joskus lähtemäänkin.
L: Joo me käydään sanoo!
Lapset kuitenkin palasivat kun lähdin kiipeämään. Ikkunalle joutuu tekemään pienen teknopoikkarin pultteja pitkin. Koskapa valkoiset seinät likaantuu helposti, viskasin kengät alas ennen kuin lähdin könyämään. Hetken päästä porraskäytävässä kuului kova pamaus kun kengät osuivat lattiaan.
L: Voi vitsi mikä ääni! Tollanen samanlainen ääni tulee kun toi kiipeilijä tippuu maahan.
L: Eikä, ku se on noin iso ni siitä kuuluu paljon kovempi!
L: Niin ja sitten ku se osuu maahan ni ensin kuuluu kova pamaus ja sitten sellanen loiskahdus kun sen suolet ja veret tulee pihalle!
Jep jep, tässä vaiheessa vilkaisin ensimmäistä kertaa että mites ne kiila-ankkurit olikaan asennettu... Joukon vanhin, 9-vuotias tyttö oli kuitenkin hieman aikuismaisempi: "Hei älkää häiritkö sitä kun se kiipee!"
L: Ei toi kiipeilijä häiriinny mistään!
L: Varmasti sekin häiriintyy jos sitä häiritään.
L: Eikä häiriinny!
8-vuotias poika päätti kuitenkin tiedustella asiaa suoraan speedomieheltä.
"Hei häiriinnytkö sä jos sulle näytetään munaa?"
Luhdissa, Majakka 7a+/7b?
(c) Anders Koponen
Yläosan sloupit ovat hyväkitkaisia, mutta...
...liian slouppaavia
MP leijuu Lucarnen 7a kruksin alla
Pari metriä myöhemmin on suu taas mytryssä.
MP sai kuitenkin raahattua kyykkääjänperseensä ankkurille ja oli syystäkin innoissaan: "Hei tää oli mun eka seiska, siis pulteilla"
Pari päivää sitten porraskuilujen pesua oli seuraamassa kolmen hengen lapsiryhmä, jotka sinnikkäästi juoksivat rappusia pitkin seuraavaan kerrokseen, jotta pysyivät varmasti hyvällä jutteluetäisyydellä.
Lapsiryhmä: Onks toi kivaa?
Saku: No ei tietenkään, mähän pesen ikkunoita.
L: Niin mut jos ikkunanpesua ei lasketa ni onks kiva roikkua köydessä?
S: No ei sekään pidemmän päälle kovin mukavaa ole.
L: No mitäs jos sä heiluisit vähän, olisko se kivaa.
S: Tässä joutuu työnkin puolesta aika paljon heilumaan, ei tää oo oikeesti mitään siistiä hommaa, vai haluisitteko te tulla pesee ikkunoita?
L: JOOOOO!!!!!!
Hetken jo mietin että pitäiskin hakea parit valjaat lisää ja laittaa ne hommiin, jossain Kiinassa ei varmaan tulis ees sanomista. Alhaalla lapsijoukko oli tietysti vastassa. "Tervetuloa maan päälle!" "Miten sä pääsit tonne ylös?" "Miten sä saat sun köydet alas?"
Kyselytulvalle ei näkynyt loppua joten ehdotin että lapset lähtisivät häiritsemään työpariani toiseen rappuun. Lapset lähtivätkin saman tien ja pääsin rauhassa purkamaan köysiä. Siinä vaiheessa kun olin virittelemässä köysiä toisessa porraskuilussa lapset tulivatkin jo takaisin:
L: Hei! Sun työkaveri kiroilee!
S: Ai jaa, mitä se sano?
L: Se oli tosi ylhäällä, ja sitten sillä oli jotain ongelmia köysien kanssa ja se huusi että voi vittu.
S: No menkää sanomaan sille ettei saa kiroilla, ja sanokaa samalla että se on onneton tunari ja vois pitää vähän kiirettä että päästään joskus lähtemäänkin.
L: Joo me käydään sanoo!
Lapset kuitenkin palasivat kun lähdin kiipeämään. Ikkunalle joutuu tekemään pienen teknopoikkarin pultteja pitkin. Koskapa valkoiset seinät likaantuu helposti, viskasin kengät alas ennen kuin lähdin könyämään. Hetken päästä porraskäytävässä kuului kova pamaus kun kengät osuivat lattiaan.
L: Voi vitsi mikä ääni! Tollanen samanlainen ääni tulee kun toi kiipeilijä tippuu maahan.
L: Eikä, ku se on noin iso ni siitä kuuluu paljon kovempi!
L: Niin ja sitten ku se osuu maahan ni ensin kuuluu kova pamaus ja sitten sellanen loiskahdus kun sen suolet ja veret tulee pihalle!
Jep jep, tässä vaiheessa vilkaisin ensimmäistä kertaa että mites ne kiila-ankkurit olikaan asennettu... Joukon vanhin, 9-vuotias tyttö oli kuitenkin hieman aikuismaisempi: "Hei älkää häiritkö sitä kun se kiipee!"
L: Ei toi kiipeilijä häiriinny mistään!
L: Varmasti sekin häiriintyy jos sitä häiritään.
L: Eikä häiriinny!
8-vuotias poika päätti kuitenkin tiedustella asiaa suoraan speedomieheltä.
"Hei häiriinnytkö sä jos sulle näytetään munaa?"
Luhdissa, Majakka 7a+/7b?(c) Anders Koponen
Yläosan sloupit ovat hyväkitkaisia, mutta...
...liian slouppaavia
MP leijuu Lucarnen 7a kruksin alla
Pari metriä myöhemmin on suu taas mytryssä.
MP sai kuitenkin raahattua kyykkääjänperseensä ankkurille ja oli syystäkin innoissaan: "Hei tää oli mun eka seiska, siis pulteilla"
