Sunday, January 24, 2010

Boulderkeskus nro 2

Espanjan laatuloma loppui viimeinkin. Ei kai pitäisi valittaa kun lähes joka päivä pääsi jotain kiipeämään, mutta märän, kananpaskalla pinnoitetun kalkkikiven kiipeäminen räntäsateessa ei ole ihan niin siistiä kuin miltä se aluksi kuulostaa. Enpä muista että olisin kertaakaan aikaisemmin miettynyt espanjan reissulla että siistimpää olisi vetää kotona leukoja. IKSUn sisäkiipeilykin tuntui houkuttelevalta ajatukselta. Tai ylipäätään mikä tahansa lämmin paikka. Chorron baarissakin joutui olemaan untuvatakki päällä.

No se Chorrosta. Ruotsissa ehdin kääntyä sen verran että pakkasin laukut uudestaan ja lähdin suomeen töihin. Seuraavat pari viikkoa nakerretaan uutta Boulderkeskusta, enkä varmaan hirveästi liioittele jos sanon että paikka on yksi maailman suurimmista boulderointipaikoista. Nimitys ”cave” tuntuu vähän hassulta, tila on nimittäin n. 10m korkea ja paikan lattiapinta-ala 800m2. Kiipeilyseinää tulee jotain 1000m2 eli sellainen 300-400 vanerilevyä pitäisi saada lätkittyä seinille.

Tuollaisen hallin rakentaminen olisi muutenkin hidasta, mutta meikäläisen työajasta suurin osa menee siihen että kiertelen suu vaahdossa ympäri hallia ja fiilistelen miten siistiä tulee. Suoraan sanottuna alkaa jo harmittaa että pitää lähteä takaisin Ruotsiin ennen kun paikka avataan.

Tässä muutama kuva tulevasta Boulderkeskuksesta:


Hallin keskellä jöpöttävä tatti näyttää pieneltä, mutta syö enemmän vaneria kuin vanha metsälän cave


Jarmo sahaa


Mikko poraa


Mr. Hukkataival seisoo tumput suorina


Battery II-nimeä kantava X-mallinen hässäkkä hallitsee pitkää seinää. Tuohon saa muuten sellaisen poikkarin että Stamina-Karrikin hyytyy.


Nykyäänhän caven rakentaminen menee sillain että ATK kertoo minkälaista muotoa tulee. Jarmon ilmeestä päätellen jotain hyvin jäätävää.


Levyjen mitat saadaan sadasosamillin tarkkuudella, siinä saa olla jo kynässäkin suhteellisen ohut kärki että saadaan piirrettyä oikein.


Vaneria


Lisää vaneria


Taidekuva